Tapio Janhusen selostus akkajahdista v. 2024

Visuveden Hirvimiehet ry:n perinteinen akkajahti 13.10.2024 Pajusen Eräilijöiden kodalla

Oheisena lyhyt yhteenveto tapahtumastamme:

Akkajahti järjestettiin 25. kerran maanomistajien ja metsästäjien perheille. Tälläkin kertaa metsästys tapahtui ajojahtina ja itse metsästystapahtumaan osallistui 75 henkilöä, joista 15 oli passissa ja 60 ajoi hirviä ajoketjussa.

Ennen metsästystä ajomiehet vaatetettiin asianmukaisesti turvaliivein, ja nuoret alle 15-vuotiaat saivat Eräkontista tilatut ohutpipot käyttöönsä ja kotiin viemisiksi. Pipoja meni nuorille 24 kpl. Metsästäjillemme jaoimme aseisiin turvaliput 40 kpl.

Äänekkään ajoketjumetsästyksen tuloksena kaatui 10-piikkinen uroshirvi kokeneen (83 v.) metsästäjän tarkkaan riistalaukaukseen hirvipassitornista.

Metsästyksen jälkeen ohjelmassa oli ruokailu hirvikeiton, savupaistivoileipien ja muiden lisukkeiden merkeissä. Jälkiruuaksi oli kahvit mokkapalojen kera. Ruokailuun osallistui myös sellaisia maanomistajia, jotka eivät tällä kertaa metsästykseen osallistuneet. Niinpä ruokailuun osallistuikin seuralle ennätyksellisen paljon ihmisiä ja ruoka-annoksia meni 94 kpl. Nuoria näistä oli noin neljännes. Ruokailun lomassa nuorille oli ohjattua ilmakivääriammuntaa. Tulokset ikärakenne huomioiden olivat todella hyviä. Lapset saivat ammunnasta muistoksi metalliset laatat, mehua ja pienet makeiset. Myös sää suosi tapahtumaamme, oli kuiva, lämmin syyspäivä.

Yhteenvetona

– osallistujamäärä 94 henkilöä, joista

– 3-15 -vuotiaita 24 henkilöä

– lisäksi ruoanvalmistukseen hirvimiesten pakastimesta 17 kg paloiteltua hirvenpaistia, kertakäyttöastiat varastostamme jne.

Muroleen Metsästysseuran maanomistajapäivät Muroleessa la 31.8.2024 Sarvanan tilalla
Tilaisuudessa oli esillä uusi lahtivaja, jossa oli nylkypaikka, kylmätila ja huoltotila. Nämä oli kätevästi rakennettu rehun säilytyskatoksen päätyyn. Tilassa oli myös esillä vuosikymmenten aikana käytettyjä viestivälineitä, joista näkyi hyvin niiden kehittymisen. Ilmakiväärillä sai kokeilla myös käden vakavuutta ja silmän tarkkuutta. Metsästyskoirat olivat myös tervehtimässä vieraita. Päivän kruunasi Angus-lihasta valmistettu maukas lihakeitto, jonka syönnin yhteydessä sai seurata videoesitystä hirvenmetsästyksestä vuosien varrella. Kutsu oli kuultu ja paikalla oli mukavasti maanomistajia ja kyläläisiä.

Hyyrylän Metsästäjät 60 v 24.8.2024.
Seuraa oli juhlimassa lämminhenkisessä tilaisuudessa Tapiolassa noin 100 henkeä. Seuran perustava kokous on ollut 4/1964 ja perustamissopimus allekirjoitettiin elokuussa 1964. Seuraan liittyi 29 jäsentä. Nyt jäsenmäärä on 44. Suomen Metsästäjäliiton jäseneksi liittyminen tapahtui vuonna 1977. Seura päätoiminta on riistanhoito. Tervehdyssanat lausui Jussi Laine ja juhlapuheen piti SML:n toiminnanohjaaja Jaakko Silpola, joka ihasteli alueen seurojen välisiä hyviä suhteita ja yhteistoimintaa. Hän toi juhlapuheessa esille liiton arvot, joista painavin on luonnon kunnioittaminen. Tilaisuudessa palkittiin mittava joukko toimijoita. Jussi Laine palkittiin Metsästäjäliiton viirillä ja Irja Kärkelä kukkasin 31 vuotta kestäneestä rahastonhoitajan tehtävästä. Uutena rahastonhoitajan jatkaa Merja Laine. Ruoveden rhy palkitsi pronssimerkein Jari harjun, Jouni Laineen, Kimmo Laineen ja Mika Pystylän. Vallesmanni on loihtinut runsaan ja maittavan ruokapöydän juhlayleisölle. Alla on muutama kuva illan tilaisuudesta. Kuvia on lisää seurojen juhlat sivuilla.

Vesilintujen metsästys alkaa

15.8.2024 09:00:00 | Suomen riistakeskus

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta kello 12.00. Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Vesilintujen hämärämetsästys on kielletty.

Elokuun 20. päivästä saa metsästää sinisorsia, taveja, telkkiä sekä heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa. Allin, isokoskelon ja tukkakoskelon metsästys alkaa 1.9. Meri- ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien. Elokuun 20. päivänä kello 12.00 alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö

Riistakolmiolaskennat kesä 2024: Metsäkanalintujen kannat ovat kääntyneet laskuun

Tiedote. Julkaistu: 13.08.2024, 09:28
Luonnonvarakeskus

Kesän riistakolmiolaskentojen perusteella metso-, teeri-, pyy- ja riekkokannat ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna kääntyneet selvään laskuun. Kantojen laskua edelsi useampi hyvä vuosi.

Suomen itäosissa (Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa), Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla metsäkanalintujen kannat ovat vähentyneet merkittävästi. Myös Lapissa kannat ovat taantuneet. Näillä alueilla metsokanta on taantunut hieman muita lajeja loivemmin.

Muualla Suomessa metsäkanalintukannat ovat pysyneet ennallaan tai hieman kasvaneet. Etelä-Suomessa varsinkin teeren ja metson kannat ovat usealla alueella hieman kasvaneet.

Metsähanhen, punasotkan ja allin metsästysrajoituksista päätettiin – metsähanhi edelleen rauhoitettu myös Ylä-Lapissa

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetukset metsähanhen, allin ja punasotkan metsästysrajoituksista ja -kielloista 20.8. alkavalle metsästyskaudelle. Metsähanhen metsästys laajenee elokuussa osassa Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuussa ja myöhemmin syksyllä Pohjois-Karjalassa.

Suomessa pesivän metsähanhikannan suojelemiseksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kielletään edelleen metsähanhen metsästys suuressa osassa maata alkavana metsästysvuonna

Sepelkyyhky on syrjäyttänyt vesilinnut metsästäjien suosikkisaaliina

6.8.2024 09:00:00 | Suomen riistakeskus

Sepelkyyhkyn metsästys alkaa lauantaina 10.8. Sepelkyyhkysaalis on pitkään ollut kasvussa ja siitä on tullut Suomen runsaslukuisin saalislaji.

Kohdista metsästys parveutuneisiin lintuihin

Sepelkyyhky voi saada useita poikueita kesässä, joten osalla linnuista on pesintä kesken metsästyskauden alkaessa. Metsästys pitääkin kohdistaa sepelkyyhkyparviin, koska ne koostuvat poikasista ja pesinnän lopettaneista linnuista.

Myös lajintunnistuksessa pitää olla tarkkana. Rauhoitettua uuttukyyhkyä voi esiintyä sepelkyyhkyparvissa tai yksittäisinä lintuina. Kooltaan sepelkyyhkyä pienemmältä uuttukyyhkyltä puuttuu siipien valkoiset laikut ja lentotapa on erilainen.

Koirasusi saatiin poistetuksi Suomen luonnosta

1.7.2024 10:15:00 | Suomen riistakeskus

Kaakkois-Suomessa poistettiin koirasusiuros luonnosta. Alueella oli tehty havaintoja kahdesta poikkeuksellisen rohkeasti käyttäytyvästä eläinyksilöstä, joita epäiltiin koirasusiksi värityksen ja DNA-keräyksessä saadun näytteen perusteella.

Suomen riistakeskus sai toukokuun puolivälissä poikkeuslupahakemuksen kahden koirasudeksi epäillyn eläimen poistamiseksi Haminan lähettyviltä. Eläimistä oli näköhavaintoja, riistakamerakuvia ja ne muistuttivat väritykseltään aiemmin Suomessa todettuja koirasusia. Lisäksi alueelta kerätystä DNA-näytteestä oli tunnistettu koirasusi. Eläimet olivat tehneet toistuvia pihavierailuja alueella, jossa on myös lampaiden laiduntamista.

Vuoden 2024 uutisia

Metsästysvuoden 2024–2025 metsästyskortin hinta on 43 euroa. Jos henkilö on metsästysvuoden alkaessa alle 18-vuotias, riistanhoitomaksun suuruus on 10 euroa. Maksettaessa on käytettävä laskun yksilöityä viitenumeroa tai viivakoodia. Viestikenttä tulee jättää tyhjäksi. Maksu kohdistetaan metsästyskortin vuosittain vaihtuvan viitenumeron ja viivakoodin avulla. Metsästyskorttiin painetaan ainoastaan henkilön syntymäaika (ei tunnusosaa). Metsästyskortin voi maksaa pankeissa, jolloin korttiin saa maksuleiman. Laskunmaksuautomaatilla, verkkopankissa tai puhelinpankin kautta maksettaessa on korttiin liitettävä kuitti tai tiliote tositteeksi maksun suorittamisesta. Ennakkokirjauskuitti ei kelpaa tositteeksi maksusta.
Avgiften för jaktkortet för jaktåret 2024–2025 är 43 euro. Om personen är under 18 år då jaktåret börjar, är viltvårdsavgiften 10 euro. Vid betalning skall räkningens individuella referensnummer eller streckkod användas. Meddelandefältet skall lämnas tomt. Med hjälp av referensnumret och streckkoden som ändras årligen, hänförs betalningen till det personliga jaktkortet. På jaktkortet trycks endast personens födelsetid (inte signumdelen). Om jaktkortet betalas i bank förses med betalningsstämpel. Vid betalning via betalautomat, nätbank eller telefonbank ska kvitto eller kontoutdrag bifogas jaktkortet som verifikat över utförd betalning. Ett förhandsregistreringskvitto duger inte som verifikat för betalningen.

Riistanhoitomaksun maksaminen Oma riista -palvelussa – uusi maksutapa Oma riista -palveluun rekisteröitynyt metsästäjä voi maksaa riistanhoitomaksunsa verkkopankkitunnusten, korttimaksun tai mobiilimaksun avulla. Maksaminen onnistuu sekä Oma riista-verkkopalvelussa että maastosovelluksessa. Maksut käsitellään Paytrail-palvelun kautta. Metsästysvuoden 2024–2025 riistanhoitomaksun voit suorittaa Oma riista -palvelun kautta vasta 15.7.2024 alkaen.

Pohjois-Hämeen hirvieläinkantojen hoidolle asetettiin lähivuosien raamit

26.3.2024 11:00:00 | Suomen riistakeskus – Pohjois-Häme

Hirven osalta tavoiteltu tiheyshaarukka 2,7 – 3,4 yks./1000 ha laajeni hieman molemmilla hirvitalousalueilla, perustuen vastaavaan kanta-arvion tarkkuuteen ja mahdollisuuteen huomioida paremmin paikalliset olosuhteet hirvikannan hoidossa. Kannan rakenteen osalta päätettiin pyrkiä molemmilla hirvitalousalueilla tilanteeseen, jossa aikuiskannassa olisi keskimäärin 1,8 hirvilehmää yhtä hirvisonnia kohti.

Valkohäntäpeurakannan lasku jatkuu

Tiedote. Julkaistu: 15.03.2024, 08:17
Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa oli talvella 2023–2024 noin 117 000 valkohäntäpeuraa. Arvion 95 % todennäköisyysväli on 110 000–124 000 yksilöä.

− Valkohäntäpeurakanta on pienentynyt kolmen vuoden takaisesta 150 000 yksilön huippulukemasta. Kannan pieneneminen on metsästäjien pitkäjänteisen työn tulosta ja riistahallinnon tavoitteiden suuntaista, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Lukesta.

Ruoveden riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous pidettiin Ylä-Pirkanmaan OP:n kokoustiloissa keskiviikkona 21.2.2024 klo 18.00 alkaen. Paikalla oli22 jäsentä, joilla oli 23 ääntä. Puheenjohtaja Eero Asunta toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Kokous piti hiljaisen hetken edesmenneen Hannu Laineen muistoksi. Pohjois-Hämeen riistakeskuksen edustaja Antti Rinne kertoi suurpetotilanteesta ja kaatolupien vaiheesta. Hirvikanta ja sen verotus oli myös esillä sekä kevään kaatolupien hakemisten aikataulut. Hirvieläinten kaatoluvat tulee hakea viimeistään 30.4. 2024 virka-ajan aikana. Merja Kaitajärvi toimi vuosikokouksen topakkana puheenjohtajana. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Eero Asunta ja hänelle varamieheksi edelleen Merja Kaitajärvi. Hannu Laineen tilalle hallitukseen loppukaudeksi valittiin Kimmo Laine. Erovauoroiset Antti Lautala, varamies Olli Ylistalo ja Tomi Nippala, varamies Markku Perttula valittiin jatkamaan hallituksessa. Vuosikokous hyväksyi Toimintakertomuksen, tilit, Toimintasuunnitelman 2024 ja Talousarvion 2024 muutoksitta. Vuosikokous myönti tili- ja vastuuvapauden kaikille tilivelvollisille.
Tästä on taas hyvä jatkaa vuotta 2024 eteenpäin!
Alla on muutamia kuvia vusoikokouksesta.

Luke aloittaa laajan tutkimuksen petojen vaikutuksista pieniin hirvieläimiin ja riistaruokinnan ympäristöterveysriskeistä

Tiedote. Julkaistu: 13.02.2024, 10:04
Luonnonvarakeskus

Tutkimus toteutetaan Lounais-Suomessa, jossa pienten hirvieläinten, erityisesti valkohäntäpeurojen, kannat ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti. Alueella on myös aktiivista riistaruokintaa.

Riistakolmiolaskennat kesä 2024: Metsäkanalintujen kannat ovat kääntyneet laskuun

Metsähanhen, punasotkan ja allin metsästysrajoituksista päätettiin – metsähanhi edelleen rauhoitettu myös Ylä-Lapissa

Kohdista metsästys parveutuneisiin lintuihin

Valkohäntäpeurakannan lasku jatkuu

Luke aloittaa laajan tutkimuksen petojen vaikutuksista pieniin hirvieläimiin ja riistaruokinnan ympäristöterveysriskeistä

Lyijyyn liittyvät rajoitukset löytyvät täältä.

Haulikkoradan kunnostaminen ma 10.7.2023