MS Word -tiedostoSusiasoita 19.12.2018.docx (13 kB)
Susiasioita. Linkkien kautta pääsee MMM:n sivuille lukemaan raportteja.

 

Suden poikkeuslupahallinto ja tilanne helmikuu 2018

Susikeskustelu käy kiivaana mediassa ja kentällä etenkin läntisellä rannikolla. Ohessa tiedoksenne julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkösen esitys eilisessä valtakunnallisen riistaneuvoston kokouksessa ja tiedote Suomen riistakeskuksen roolista susipolitiikan toimeenpanossa.

https://riista.fi/suden-poikkeusluvat-painostuksella-ei-voi-vaikuttaa-yksittaisiin-paatoksiin/

Julkisten tehtävien päällikön Sauli Härkösen esitys susista

PDF-tiedostoVRN ja susiasiat_helmikuu 2018.pdf (628 kB)
Sauli Härkösen esitys VRN:ssa

Suden kannanhoidollinen metsästys on päättynyt

Tiedote. Julkaistu: 23.02.2016 klo 09:30 (Otteita)
Suomen riistakeskus

Suden kannanhoidollinen metsästys on päättynyt. Susikannan hoitosuunnitelman mukaisilla kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaadettiin 43 sutta. Kolme poikkeuslupaa jäi käyttämättä Pohjois-Karjalassa. Tämä oli toinen pyyntikausi kaksivuotisesta kokeilusta, jonka pohjalta voidaan arvioida metsästyksen vaikutukset kantaan ja susien käyttäytymiseen.

Kannanhoidollisia poikkeuslupia haettiin 27 hakemuksella yhteensä 116 suden metsästämiseen. Suomen riistakeskus arvioi ja selvitti perusteiden täyttymisen hakemuskohtaisesti ja myönsi poikkeuslupia yhteensä 46 suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Vain kolme poikkeuslupaa jäi käyttämättä.

Kaikista myönteisistä päätöksistä valitettiin alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Valituksista ei kuitenkaan aiheutunut tänä vuonna täytäntöönpanokieltoja. Myönnetyt poikkeusluvat olivat voimassa 30 vuorokautta 23.1.–21.2.2016 välisenä aikana.

Kaksivuotisella kokeilulla on kerätty tietoa kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksista suden käyttäytymiseen ja lauman elinvoimaisuuteen sekä kansalaisten asenteisiin. Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus arvioivat ensi syksyyn mennessä muun muassa metsästyksen käytännön toteutusta. Maa- ja metsätalousministeriö linjaa myöhemmin kannanhoidollisen metsästyksen jatkon.

Suomessa kannanhoidollista metsästystä on jo aiemmin toteutettu ilveksellä ja karhulla, mikä on selkeästi vähentänyt niiden aiheuttamia konflikteja. Kannanhoidollinen metsästys on luonut suurpetolajeille riista-arvoa ja lisännyt lajien hyväksyntää paikallisten keskuudessa.

PDF-tiedostoPohjois-Häme Sharp_20160121_085831, susipäätös.pdf (549 kB)
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös

HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU SUSILUPIIN

Ohessa on lyhyt tiivistelmä, saatu riistapäälliköltä 11.11.2015.

Kauan odotettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös viime talven kannanhoidollisesta susiluvasta tehtyihin valituksiin tuli saapui juuri postissa.
HAO käsitteli samalla kaikki kolme valitusta ja lyhyesti kerrottuna lopputulos oli, että yhden valittajan osalta valitus jätettiin käsittelemättä ja muiden osalta valitukset hylättiin.

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS ILVESLUVISTA VALITTAMISESTA

Riistapäällikkö jani Körhämön viesti:

Hitaat ovat byrokratian rattaat, mutta viimein saatiin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut vuonna 2011 myönnettyihin ilveslupiin, joista luontojärjestöt valittivat. Valitukset kaatuivat ensin maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa ja nyt viimein KHO:ssa (tosin äänestykseen oli mennyt, mutta kuitenkin).

Linkki päätökseen löytyy täältä.