Hyvää vuoden 2024 jatkoa!

Riista koulutustlaisuuksia:

Ilmoittautuminen: Ampumakokeen vastaanottajat https://tinyurl.com/4fpj66ee
- 17.4.2024 klo 17.30 - 19.30

Ilmoittautuminen: Metsästäjätutkinnon vastaanottajat https://tinyurl.com/ub4a6yr6
- 7.5 2024 klo 17.30 - 20.00

Ilmoittautuminen: Metsästyksenvalvojat https://tinyurl.com/yntjvxm7
- 29.5.2025 klo 17.30 - 20.30

Hirvilupien suunnittelukokous OP:n tiloissa tiistaina 9.4.2024.
Paikalla oli mukavasti 23 metsästyksen johtajaa. Luvat suositellaan haettavaksi viime vuoden lukumäärien mukaisesti. Merjan laittama kahvitarjoilu oli ennen kokousta. Alla on pari kokouskuvaa.

Pohjois-Hämeen hirvieläinkantojen hoidolle asetettiin lähivuosien raamit
26.3.2024 11:00:00 | Suomen riistakeskus – Pohjois-Häme
Hirven osalta tavoiteltu tiheyshaarukka 2,7 – 3,4 yks./1000 ha laajeni hieman molemmilla hirvitalousalueilla, perustuen vastaavaan kanta-arvion tarkkuuteen ja mahdollisuuteen huomioida paremmin paikalliset olosuhteet hirvikannan hoidossa. Kannan rakenteen osalta päätettiin pyrkiä molemmilla hirvitalousalueilla tilanteeseen, jossa aikuiskannassa olisi keskimäärin 1,8 hirvilehmää yhtä hirvisonnia kohti.


Valkohäntäpeurakannan lasku jatkuu

Tiedote. Julkaistu: 15.03.2024, 08:17 
Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa oli talvella 2023–2024 noin 117 000 valkohäntäpeuraa. Arvion 95 % todennäköisyysväli on 110 000–124 000 yksilöä.

− Valkohäntäpeurakanta on pienentynyt kolmen vuoden takaisesta 150 000 yksilön huippulukemasta. Kannan pieneneminen on metsästäjien pitkäjänteisen työn tulosta ja riistahallinnon tavoitteiden suuntaista, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Lukesta.

 

Luonnonvarakeskus ilmoittaa

  • Hirvitalousaluekohtaiset hirvikanta-arviot viikolla 9 
  • Hirviverotussuositukset sekä rhy-kohtaiset hirvikanta-arviot viikolla 11 
  • Valkohäntäpeuran kanta-arviot viikolla 11 

​Sidosryhmien kuuleminen (ARN ja RHYt) 1.-15.3.​

RHY:n verotussuunnitelmat valmiina Oma riistassa 15.4.​

Luvanhakijoiden pyyntilupahakemukset 30.4. kello 16.15 mennessä​

Antti Rinne

 Hirvitalousaluesuunnittelija, Lounais-Suomi

 

Ruoveden riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous pidettiin Ylä-Pirkanmaan OP:n kokoustiloissa keskiviikkona 21.2.2024 klo 18.00 alkaen. Paikalla oli22 jäsentä, joilla oli 23 ääntä. Puheenjohtaja Eero Asunta toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Kokous piti hiljaisen hetken edesmenneen Hannu Laineen muistoksi. Pohjois-Hämeen riistakeskuksen edustaja Antti Rinne kertoi suurpetotilanteesta ja kaatolupien vaiheesta. Hirvikanta ja sen verotus oli myös esillä sekä kevään kaatolupien hakemisten aikataulut. Hirvieläinten kaatoluvat tulee hakea viimeistään 30.4. 2024 virka-ajan aikana. Merja Kaitajärvi toimi vuosikokouksen topakkana puheenjohtajana. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Eero Asunta ja hänelle varamieheksi edelleen Merja Kaitajärvi. Hannu Laineen tilalle hallitukseen loppukaudeksi valittiin Kimmo Laine. Erovauoroiset Antti Lautala, varamies Olli Ylistalo ja Tomi Nippala, varamies Markku Perttula valittiin jatkamaan hallituksessa.  Vuosikokous hyväksyi Toimintakertomuksen, tilit, Toimintasuunnitelman 2024 ja Talousarvion 2024 muutoksitta. Vuosikokous myönti tili- ja vastuuvapauden kaikille tilivelvollisille.
Tästä on taas hyvä jatkaa vuotta 2024 eteenpäin!
Alla on muutamia kuvia vusoikokouksesta.

Luke aloittaa laajan tutkimuksen petojen vaikutuksista pieniin hirvieläimiin ja riistaruokinnan ympäristöterveysriskeistä

Tiedote. Julkaistu: 13.02.2024, 10:04 
Luonnonvarakeskus

Tutkimus toteutetaan Lounais-Suomessa, jossa pienten hirvieläinten, erityisesti valkohäntäpeurojen, kannat ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti. Alueella on myös aktiivista riistaruokintaa.

 
Korjattu tiedote: Hirvisaalis jatkoi laskuaan
5.2.2024 11:27:43 | Suomen riistakeskus
Päättyneellä jahtikaudella 2023–2024 kaadettiin runsaat 32 000 hirveä, mikä on 13 prosenttia viime kautta vähemmän. Viime vuosien tavoite hirvikannan laskulle on monin paikoin saavutettu ja tämä näkyy aiempaa pienempänä saaliina.

Suurimmalla osalla hirvitalousalueista hirvikanta on tällä hetkellä asetetussa tavoitteessa, eikä kantaa ole monella alueella enää pyritty laskemaan. Pyyntilupia viime kaudelle myönnettiin 15 prosenttia edelliskautta vähemmän. Valtakunnan tasolla myönnettyjen pyyntilupien käyttöaste oli 78,5 prosenttia.

- Hirvisaalis tippui kaikilla riistakeskusalueilla ja pinta-alaan suhteutettuna hirviä kaadettiin 1 hirvi 1000 hehtaaria kohden, hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Saalis oli jälleen edelliskautta hieman urosvoittoisempi ja kaadetuista aikuisista hirvistä uroksia oli 58 prosenttia ja naaraita 42 prosenttia. Saaliissa vasojen osuus oli 48 prosenttia, joka on viime vuosia hieman suurempi. Urosvasoja vasasaaliista oli noin 52 prosenttia, mikä vastaa keskimääräistä vasojen sukupuolijakaumaa.

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee arvion jahdin jälkeisestä kannasta maaliskuussa. Samoin maaliskuussa alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvikannan hoitotavoitteet seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

 

Joulurauhan julistaminen metsän eläimillle

Pajusen Eräilijät järjesti 23.12 Ruoveden rhy:n tukemana kyläläisille ja maanvuokraajille yhteisen joulurauhan julistamistilaisuuden metsän eläimille. Ruoveden kirkkoherra Jukka Taskinen laulatti kauniimpia joululauluja Eeva-Kaisa Paloviidan säestyksella. Hän piti myös jouluhartauden. Seuran puheenjohtaja Allan Arponen julisti joulurauhan kaikille metsän eläimille karvojen väristä riippumatta. Juhani Sillanpää kertoi riistanhoitoyhdistyksen toiminnasta ja tuesta yhteisten tilaisuuksien järjestämisessä. Rhy tuki tilaisuutta osallistumalla tarjoilun kustannuksiin. Osallistujia oli runsaasti paikalla vauvasta vaariin, noin 70!

RRHY:n hallituksen kokous Kaitajärven tilalla ti 28.11.2023. Kokouksen jälkeen nautimme maittavan joulupöydän antimia. Alla on muutamia kuvia.

Hirvijahdin puolivälin tarkastelu pidettiin OP:n tiloissa ke 8.11. klo 18.00. 
Samalla käsiteltiin villisikaa ja siihen liittyviä asioita asiantuntijan Valto Kontron esityksellä.
Osanottajia oli 29 ja Ruoveden rhy:n lisäksi edustajia oli neljästä muusta Pohjois-Hämeen riistanhoitoyhdistyksestä. Villisika-asiat saivat aikaan vilkkaan keskustelun. Alla on muutama kuva tilaliuudesta. Varautuminen villisian aiheuttamaan sikaruttoon on viisautta.
Hirvenmetsästys on edennyt odotusten mukaisesti. Hirvimäärissä on aluellisia eroja. Uroksia on huomattavan paljon ja joillakin alueilla myös paljon kaksoisvasoja

Syksyn saalis 152 karhua
6.11.2023 09:15:00 | Suomen riistakeskus
Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi yhteensä 152 karhua. Maa- ja metsätalousministeriön asettama enimmäiskiintiö metsästyskaudelle oli 180 eläintä. Kausi oli todennäköisesti nykymuotoisen kannanhoidollisen karhunmetsästyksen viimeinen.
Poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen alueelta kaadettiin yhteensä 102 karhua. Karhua metsästettiin poronhoitoalueen ulkopuolella kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. Luvat kohdennettiin vahvimman karhukannan alueille, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti itäisessä Suomessa. Eniten lupia myönnettiin Pohjois-Karjalaan. Karhun kannanhoidollisista poikkeusluvista ei vuonna 2023 valitettu.
 

Riistapäällikön ilmoitus 30.10.2023

Syksyn 2022 karhuluvat kaatuivat myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa…

 KHO julkaisi tänään kaksi ratkaisua ns. vuosikirjapäätöksinä.

 https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset.html

Riistakeskus on myöntänyt Jorma Tulijoelle riistanhoidon ansiomerkin ansiokkaasta toiminnasta riistahoidon hyväksi.
Merkki ja siihen liittyvä kunniakirja on myönnetty 29.08.2023. Juhlallinen jakotilaisuus oli Tulijoen pihapiirissä sunnuntaina 29.10.2023. Kunnianoositusta olivat yhdessä hakeneet Ruoveden Metsästysseura ja Visuveden Hirvimiehet. RMS:n puheenjohtaja Veijo Pessi kertoi lyhyesti perusteista ja Jorma Tulijoen työstä riistan ja riistanhoidon hyväksi. Tilaisuutta oli juhlistamssa yhteensä noin 50 osanottajaa. Visuveden edustajat luovuttivat Jormalle vielä oman muistolahjan. Jorma Tulijoki oli selvästi liikuttunut ja kiitollinen saadusta huomionosoituksesta. Hän lupasi jatkaa toimintta vaikka luovuttaa vuoden vaihteessa tilan vetovastuun seuraavalle sukupolvelle.
Hienon tilaisuuden kruunasi kahdeksan joutsenen muodostaman auran ohilento heti muistamisten luovuttamisen jälkeen. Näin myös joutsenet omalta osaltaan kiittivät Jorma Tulijokea!. Alla on muutamia kuvia tilaisuudesta.

Ruovedelle on myönnetty yhden ilveksen kaatolupa

Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää poikkeusluvan seuraavasti: Ilves 1 kpl 1.12.2023 - 29.2.2024. Poikkeuslupa ei koske ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa.

RHY:n hallituksen hyväksymä Toimintakalenteri 2023 on alla olevassa tiedostossa ja myös Toiminta sivulla.


Vuoden 2023 viimeinen ampumakoe la 23.9.2023 klo 12.00 alkaen. Alla on muutamia kuvia suorituksista!

Yhteislupa-alueelle myönnetty karhunkaatolupa on käytetty lauantaina 2.9.2023

Täysikasvuinen uroskarhu päätyi saaliiksi Virtain Kurjenkylässä. Kaadettu yksilö oli lupaehtojen mukainen. Kaadosta ja karhusta löytyy tietoa Ruovesi-lehti nettisivulta sekä Rami Hietaniemen facebook-sivuilta. Kuvia on alla lähettäjänä Rami Hietaniemi. ONNITTELUT!

Metsästys- ja pyyntiajat

Lisätiedot metsästys- ja pyyntiajoista avautuvat klikkaamalla lajin nimeä.

Muista vesilintujen hämärämetsästyskielto: Ampumisen saa aloittaa tuntia ennen auringon nousua ja se tulee lopettaa tunti auringon laskun jälkeen. Metsästysalueesi auringon nousun ja laskun ajankohdat löydät Ilmatieteenlaitoksen paikallisista säätiedoista.

Metsästysajat löytyvät tästä linkistä.

Hirvenmetsästyksen aika lähestyy ja on aika kohdistaa aseita.

Tänään 28.8.2023 olin avustamassa 9,3 mm kiväärin kohdistamista. Alla on muutama kuva kohdistamisesta, joka päättyi samaan reikään ammututtuun kahteen kymppiin.

Ampumakoe la 12.8.2023. Mahdollisuus suorittaa myös jousikoe, josta muutama kuva on alla.

RRHY:n avoin mestaruuskilpailu haulikolla 10.8.2023

Osanottajia olisi voinut olla enemmänkin. Alla tulokset ja pari kuvaa.

Kuhmoisissa varmistunut isokokoinen susipentue
18.7.2023 15:15:46 | Suomen riistakeskus – Pohjois-Häme
Pirkanmaalla tallentui riistakameraan seitsemän sudenpennun leikit.
Kesä on riistaeläinten lisääntymisaikaa. Metsästäjät seuraavat kesäaikaan luontoa riistakameroiden avulla. Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen alueella riistakameraan tallentui kesäkuun lopussa seitsemän sudenpentua. Aiemmin tiedossa on ollut, että alueella liikkuu kolmen aikuisen suden lisäksi tämän kesän pentuja. Uusimmasta riistakameravideosta varmistui, että pentuja on Pohjois-Hämeen mittakaavassa poikkeuksellisen paljon.
 

Lyijyyn liittyvät rajoitukset löytyvät täältä.

Haulikkoradan kunnostaminen ma 10.7.2023

Ruoveden haulikkorataa kunnostettiin maanantaina 10.7. Leevi Leinosen ollessa kaivurin ohjaimissa. Jälki on ensiluokkaisen hyvää ja hienoa! Kiitokset Kone Leinoselle hienosta työstä ja sponsoroinnista! Alla on muutama kuva työvaiheesta ja lopputuloksesta!

Jäminkipohjan Erämiehet 50-vuotta

Jäminkipohjan Erämiehet viettivät 50-vuoden taipaletta Kauko-Pohjalla 17.6.2023. Tilaisuus oli hienosti järjestetty ja lämminhenkinen. Sää oli myös helteinen, mutta lihasoppa oli maittavaa ja kakku oli maukasta. Juhlassa Ruoveden RHY palkitsi pronssisella ansiomerkillä ja kunniakirjalla Lauri Inkisen, Pekka Mikkolan ja Antti Nippalan. Seura palkitsi myös Elina Hautamäen ja Arto Ahosen. Seuran puheenjohtaja toimi juhlan mainiona isäntänä. Alla on muutamia kuvia päivän juhlatilaisuudesta ja lisää kuvia löytyy Seurojen juhlia sivulta.

Susikanta on kasvanut hieman

Tiedote. Julkaistu: 14.06.2023, 09:00 
Luonnonvarakeskus

Susien yksilömäärä on kasvanut noin seitsemällä prosentilla ja perhelaumojen määrä noin 14 prosentilla maaliskuun 2022 tilanteeseen verrattuna. Parien määrä on vähentynyt. Prosenttiluvut on laskettu vuosien 2022 ja 2023 todennäköisimpien lukuarvojen pohjalta (taulukko 1).

─ Parien määrän väheneminen ja perhelaumojen määrän kasvu johtuu pitkälti siitä, että parit ovat saaneet vuosi sitten pentuja ja muodostaneet laumoja. Susien yksilömäärän kasvua selittää se, että pentuja on syntynyt ja susia selviytynyt maaliskuuhun 2023 asti elossa enemmän kuin susia on siihen mennessä kuollut, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Maaliskuun 2023 susikanta

Susireviirejä oli maaliskuussa 59–64 (90 %:n todennäköisyysväli). Susireviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa joko susilauma tai -pari. Perhelaumoja oli 40–46 ja pareja 16–23. Luvut sisältävät Suomen sisällä ja rajan molemmin puolin liikkuvat laumat ja parit.

Itärajan molemmin puolin liikkui 6─7 laumaa ja 2─3 paria.  

Susia oli todennäköisesti 291–331 yksilöä maaliskuussa 2023. Susien kokonaisyksilömäärään lasketaan lauma- ja parireviireillä asuvat sudet, reviirien ulkopuolella elävät yksilöt ja puolet rajareviirien yksilöistä. 

Suomen sisällä susikanta painottuu edelleen Länsi-Suomeen. 

 

Pohjois-Häme

Lakisääteisten ampumakokeen vastaanottajien koulutus

Etäkoulutus

Koulutukseen voi osallistua uudet toimeen haluavat, tai jo nimitetyt henkilöt kertaamaan. Julkisissa hallintotehtävissä (ampumakokeen vastaanottaja, metsästyksenvalvoja ja metsästäjätutkinnon vastaanottaja) toimivat henkilöt, joiden nimitys päättyy 31.7.2023, voivat suorittaa sähköisen kertauskoulutuksen osoitteessa: https://www.riistainfo.fi/kurssikategoria/jht/. Sivustolle tulee kirjautua Oma riista -tunnuksilla.

Mikäli haluat osallistua webinaarimuotoiseen koulutukseen, ilmoittaudu alla olevan linkin kautta. Ilmoittautuminen tapahtuu sivun oikeassa laidassa olevasta ”Rekisteröidy” -painikkeesta. Rekisteröitymisen yhteydessä tulee kirjata pyydetyt tiedot, jotta osallistuvalle henkilölle saadaan kirjattua koulutusmerkintä. Koulutuksessa tulee olla paikalla koko sen keston ajan.

Ampumakokeen vastaanottajien koulutus (ti 20.6.2023 klo 18.00-20.30)

https://events.teams.microsoft.com/event/2e4fc13d-feb5-41af-836d-ecc978bd2ffa@a562bd5a-4415-459a-bd22-b6e2e70d3cd6

Ruovesi - Virrat yhteiselle alueelle on myönnetty yksi karhun kaatolupa.

Suomen riistakeskus on myöntänyt 106 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Määrä on 91 lupaa vuotta 2022 vähemmän. Luvat on kohdennettu alueille, joissa poikkeuspyynnin edellytykset täyttyivät.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama kokonaiskiintiö tulevalle metsästyskaudelle on 180 karhua. Poikkeuslupien lisäksi enimmäismäärä sisältää poronhoitoalueen alueellisen kiintiön 50 eläintä.

Kannanhoidollinen poikkeuslupapyynti mukautuu vuosittain pyynnin tavoitteiden ja karhukannan mukaan. Suomen riistakeskus on kohdentanut myönnetyt poikkeusluvat siten, että ne painottuvat vahvimman karhukannan alueille, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti maan itäosassa

 

RMS:n järjestämä ampumakoulutus Pekka Kojolan ja Heikki Lindemanin opastuksella perjantaina 27.5.2023. Alla on pari ryhmäkuvaa.

Ilveskanta on kasvanut viime vuodesta

Tiedote. Julkaistu: 04.05.2023, 10:00 
Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan koko maan ilveskanta on kasvanut vuonna 2022 annetusta arviosta. Ennen metsästyskautta 2023/2024 Suomessa arvioidaan olevan 2 390–2 575 yli vuoden ikäistä ilvestä (2 150–2 405 vuonna 2022). Nyt havaittu kannankasvu on seurausta maltillisesta metsästysverotuksesta.

 

Hirvilupien suunnittelukokous ja palautteet päättyneeltä hirvijahdilta pidettiinOP:n kokoustilassa tiistaina 4.4.2023  klo 18.00 alkaen. Paikalla oli 26 jäsentä. Kokouksen jälkeen oli myös yhteislupaan kuuluvien kokous. Yhteislupaan liittyi myös Hyyrylä.

Lupien määrää vähennettiin hieman hallituksen esityksen mukaisesti ilman vastaväitteitä. Lupien määrien perusteina olivat pitkäaikaiset tilastot ja PH-riistakeskuksen laskelmat, joita esitteli toiminnanohjaaja Juhani Sillanpää.
Lupahakemukset tulee jättää viimeistään 2.5. klo 16.15 mennessä, mutta suositus on niiden jättämiseksi hyvissä ajoin.
Sonneja ja lehmiä suositellaan kaadettavaksi saman verran. Vasoja tulisi saaliista olla yli puolet.

Matti Lähdekorpi myy aseita. Katso Toiminta/myytävänä.

Ruoveden riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous oli 16.2.2023 OP:n neuvottelutiloissa. Pakalla oli 29 jäsentä, joilla oli ääniä kaikkiaan 59. Marko Aaltonen valittiin hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi. Marko Aaltosen tilelle varajäseneksi valittiin Tuomas Peltomäki. Erovuorossa olleet ja heidän vatajäsenet valittiin uudelleen. Kokous myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Toimintakertomus hyväksyttiin pienellä korjauksella. Toimintasuunnitelma hyväksytiin muuoksitta. Eero Asunta valittiin aluekokoukseen edustajaksi ja varalle Pekka Kojola. Kokouksen puhetta johti hyvällä rutiinilla Martti Mäki. Kokouksen alussa pidettiin hiljainen poisnukkuneiden kunnioittamiseksi.
Alla on muutama kuva kokouksesta.

Suomen villisikakanta pienentynyt

Tiedote. Julkaistu: 15.02.2023, 09:30
Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan villisikakanta on pienentynyt kahden vuoden takaisesta huipustaan. Kannan keskimääräinen koko oli runsaat 2 500 villisikaa tammikuussa 2023.

Suomessa oli tammikuun 2023 alussa keskimäärin 2 556 villisikaa (mediaani). Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli on 1630–4002 yksilöä. Alueellisesti eniten villisikoja tavataan edellisvuosien tapaan Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudenmaalla.

 

Alla on ote riistakeskuksen tiedotteesta 2.2.2023.


Hirvisaalis pienentyi
2.2.2023 09:14:00 | Suomen riistakeskus
Viime vuosina hirvikantaa on pienennetty asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi, mikä näkyy päättyneellä metsästyskaudella aiempaa vähäisempänä saaliina. Hirviä kaadettiin kaikkiaan runsaat 37 000 yksilöä, mikä on noin kolmetoista prosenttia edellisvuotta vähemmän. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion hirvikannasta maaliskuussa.

Hirven pyyntilupia myönnettiin viime metsästyskaudelle noin kaksitoista prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hirvikantaa on viime vuosina pienennetty asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Luonnonvarakeskuksen viime keväänä antaman arvion mukaan pääosalla hirvitalousalueista hirvikanta oli tavoitellulla tasolla.

Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 77,5 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Saaliista noin 46 prosenttia oli vasoja ja 54 prosenttia aikuisia hirviä. Kaadetuista aikuisista hirvistä 56 prosenttia oli uroksia ja 44 prosenttia naaraita. Vasojen osuus saaliissa oli viime vuosien tasolla. Aikuisten hirvien osalta saalis oli hieman viime vuosia urosvoittoisempi.

- Hirvisaalis väheni edellisvuodesta lähes koko maassa, suhteellisesti eniten Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Saaliissa oli kasvua vain Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistakeskusalueilla. Hirvisaaliin koko oli hieman alle puolet tämän vuosituhannen alun huippulukemista ja pienempi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla, kertoo riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.